Aamuyöstä heräilin pimeydessä aivan järkyttävään migreeniin. En jaksanut nousta ottamaan lääkettä vaan kaivauduin peiton uppeluksiin. Kun sarastuskello alkoi lisäämään makkariin valoa särki päätäni yhä. Kipulääkettä naamariin ja reippaana vaan ylös kohti pitkää perjantaita.
Päivä kului kuopuksen kanssa sairaavassa kokeissa. Äidin sydäntä sattui pikkuisen pelko ja kipu ja sen lisäksi päätä riipi kokoajan enemmässä määrin.
Kun päästiin kotiin, niin tein vielä kolmisen tuntia etänä hommia, kunnes piti lähteä ajelemaan Tamperetta kohti. Otin kipulääkettä, koska kaikki migreenilääkkeet oli loppu.
Liikelaiturille kokoontui taas tuttuja kasvoja ja muutama uusikin, jotka tulevat opiskelemaan vain tämän Tanssin kinesiologia osuuden. Uusi opemme Antti oli virittänyt opetusmateriaalia esille.
Salin reunalla oli monta lilavihreää jumppamattoa pötkylöinä meille "pulpeteiksi".
Neljä tiivistä tuntia luuston, lihaksiston ja ihmiskehon parissa. Tutkimme luisevaa Kalle kaveria. Kirjoittelin muistiinpanoja minkä ehdin. Jos vaikka saisin niistä jotain apua aiheesta kirjoitettavaan esseeseen.
Yllättävän hyvin sitä jaksoi vielä opiskellakkin ja ajaa kotiin, vaikka päätä jomotti.
Kotona piti pian kömpiä pehkuihin, jotta jaksaisi seuraavan pitkän opintopäivän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti