Tarkalleen vaaka näytti aamulla 74,8kg ja alimmillaanhan se on ollut 700g vähemmän.
No, eiköhän sielläkin pian olla....
Aika takkuinen taival Vapun ja Walesin jälkeen päästä balanssiin.
Tai syömiset on olleet aivan kohdallaan, mutta vaakalukeman kanssa on usko meinannut loppua.
Kevät tulee. IHANAA!!
Ihania pyörälenkkejä isännän kanssa auringon paisteessa.
Huomiselle ollaan suunniteltu taas isompaa lenkkiä, kun on pyhä. Toivottavasti tuo auringon möllykkä pysyy taivaalla!
Eilen oltiin puolen tunnin hölkällä (3,8km) työpäivän päälle eka pyöräiltyämme työmatkat.
Hölkän päälle venyteltiin koipiamme. Tämähän alkaa tulla tavaksi... =)
Minä, joka olen aina inhonnut juoksua sen rankkuuden takia, olen nyt neljästi käynyt hölkkälenkillä. Aika uskomatonta!
Kamalaahan se on edelleen. Vaikka kunto on kasvanut, niin muutaman juoksuaskeleen jälkeen tulee "kuolema". Jalkoja pakottaa niin, ettei eteenpäin meinaa päästä ja tekisi mieli lopettaa välittömästi.
Mutta se on jännä, kuin tuntemukset laantuu, kun vaan jolkuttelee sitkeesti.
Seuraavan kerran pitäisi mennä hölkkäämään kummitytön kanssa perjantaina mäkiselle pururadalle Apparalle.
Siinä sitä onkin taistelun paikka.... Kyllä tyttönen sanoi, ettei tarvitse kokomatkaa juosta.....
En peräänny.
Ihan hvyä fiilis tämän projektin kanssa!
Ja voi luoja, kuin isäntä näyttää niin hottikselta hoikistuneena.
Silmiä ei meinaa saada irti!! Minun aviomieheni <3
Olen niin ylpeä miehestäni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti